Koukussa stressiin

Ensi kuulemalta voi olla vaikeaa uskoa, että stressiinkin voi jäädä koukkuun. Stressistä puhutaan nykyään niin paljon, ettei kukaan ole voinut välttyä kuulemasta sen terveydelle haitallisista vaikutuksista. Silti niin monet meistä tuntuvat olevan jatkuvasti stressaantuneita, että stressi on pikemminkin arkipäivää kuin poikkeus. Miten stressi sitten on niin koukuttavaa, vaikka tiedämme sen olevan haitallista terveydellemme?

Stressi ei ole sinänsä paha asia. Stressi on kehon luonnollinen reaktio, ja sen tarkoitus on auttaa meitä selviytymään vaarallisista ja uhkaavista tilanteista. Stressireaktiossa sympaattinen hermosto aktivoituu ja kehoon virtaa stressihormoneita, eli kortisolia, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Stressihormoneiden boostaamana keho valmistautuu toimimaan parhaansa mukaan niin sanotussa taistele, pakene tai jähmety -tilanteessa vähentäen samalla kivun ja nälän tuntemuksia.

Modernissa yhteiskunnassamme stressi ei kuitenkaan enää yleensä liity fyysiseen vaaraan, vaan se on ennemminkin seurausta esimerkiksi tietoylikuormituksesta, työpaineista, ihmissuhteista tai taloudellisista huolista. Stressaantumista pahentaa usein myös jotkin persoonallisuuden piirteet, kuten perfektionismi, ankaruus itseä kohtaan ja tarve pärjätä yksin tilanteessa kuin tilanteessa. Näistä syistä stressi harvoin jää positiiviseksi ja suoristustasoa parantavaksi lyhytaikaiseksi eustressiksi, vaan se pitkittyy ja kortisolitasot ovat jatkuvasti koholla. Pitkittymiselle on myös toinen syy, nimittäin koukkuun jääminen stressihormonien aiheuttamaan energiseen oloon. Stressi on myös niin yleistä keskuudessamme, että se on alkanut tuntua uudelta normaalilta. Tällöin voi olla vaikeaa tunnistaa, että elämä voisi (ja sen ehkä jopa pitäisi) olla toisenlaista. Stressi voi myös tarjota tunteen merkityksellisyydestä – kun meillä on paljon tehtävää ja painetta, saamme tunteen siitä, että olemme tarpeellisia.

Jatkuessaan stressillä onkin haittavaikutuksia sekä fyysiseen että mielen terveyteen. Se nostaa kehon tulehdustilaa ja voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Stressi heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa esimerkiksi muistihäiriöille ja masennukselle ja näköalattomuudelle. Se usein myös vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiimme ja yleiseen elämänlaatuun, sekä keskittymiskykyymme. Stressaantuneena käännymme itseemme ja koemme vaikeutta keskittyä vuorovaikutukseen muiden kanssa. Tällöin saatamme kokea muun muassa yksinäisyyttä, ja tunne ulkopuolisuudesta ja merkityksettömyydestä ajaa meidät puolestaan hakemaan merkityksen tunnetta esimerkiksi työstämme ja suorittamisesta, emmekä priorisoi aikaa palautumiselle. Hidastaessa saattaisimme myös kohdata ikäviä tunteitamme, jotka kiireessä pysyvät paremmin mielessämme taka-alalla. Näin kehä stressin ylläpitämiselle on valmis.

Vinkkejä stressin vähentämiseen:

Tunnista stressin lähteet ja oireet: Ensimmäinen askel on tunnistaa, mikä aiheuttaa sinulle stressiä. Joskus kyse voi myös olla siitä, että myönnät itsellesi tiettyjen asioiden aiheuttavan stressiä. Tällöin opit tunnistamaan stressin ajoissa, ennen kuin lyhytkestoisesta tulee kroonista. Stressi ilmoittaa usein itsestään myös fyysisillä oireilla, kuten stressipäänsäryllä, huimauksella, sydämentykytyksillä, uniongelmilla, hikoilulla, vatsavaivoilla tai flunssakierteenä.

Pidä kiinni omista rajoistasi: Opettele sanomaan ei ja aseta rajat, silloin kun se on tarpeen. Älä ylikuormita itseäsi - harvoin olet korvaamaton ja se on oikeasti hyvä juttu, se ei kerro sinun tarpeettomuudestasi tai riittämättömyydestäsi.

Järjestä aikaa rentoutumiselle: On tärkeää oppia, mikä auttaa juuri sinua palautumaan parhaiten. Kokeile erilaisia rentoutumismenetelmiä, kuten meditaatiota, joogaa tai hengitysharjoituksia. Ne voivat auttaa rauhoittamaan mieltäsi ja lievittämään stressiä. Pidä myös kiinni siitä, että päiviisi sisältyy mielekkäitä asioita; soita ystävälle, halaile lähipiiriä tai lemmikkiä, tee asioita jotka saavat sinut tuntemaan iloa ja onnellisuutta.

Liikunta ja luonto: Fyysinen aktiivisuus on hyvä tapa purkaa stressiä ja vapauttaa endorfiineja, jotka voivat auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi. Muista kuitenkin, että joissain tilanteissa raskas liikunta kuormittaa elimistöä entisestään. Opi siis tunnistamaan milloin liikunnan olisi parempi olla esimerkiksi kevyttä kävelyä luonnossa. Luonnossa oleminen jo itsessään laskee stressihormonitasoja ja lisää vastustuskykyä.

Priorisoi hyvinvointisi: Muista, että sinun terveytesi ja hyvinvointisi ovat tärkeämpiä kuin suorittaminen. Aseta itsesi etusijalle ja muista pitää siitä kiinni. Liian usein olemme valmiita tinkimään omasta hyvinvoinnistamme, vaikka tinkimisestä maksetaan jossain vaiheessa tuntuvaa hintaa. Hyvinvoiva sinä välität hyvinvointia myös ympärillesi.

Ja muista, joskus myös positiivisiksi kokemistasi asioista voi aiheutua stressiä. Kuuntele kehoa ja intuitiotasi, ja luota niihin.

Stressi on jo niin normalisoitu asia, että elämää ilman stressiä voi olla vaikeaa kuvitella. Siksi stressin tuomaan lisäenergiaan koukuttumisestakin voi olla osittain vaikeaa päästä eroon. Se on kuitenkin mahdollista. Tärkeintä on tunnistaa stressin lähteet ja oireet, tehdä muutoksia elämäntapoihin ja ottaa aktiivisesti askelia kohti tasapainoisempaa ja stressittömämpää elämää. Stressi ei saisi olla hallitseva tekijä elämässämme, vaan meidän on opittava hallitsemaan sitä. Muista myös, että tukea on saatavilla. Älä epäröi pyytää apua ammattilaisilta tai läheisiltäsi, jos tuntuu että stressi alkaa hallita elämääsi.

Lempein terkuin,
Liia ❤